Sängynpäädystä vähän eteenpäin, kuten eilen lupasin. Kamarissani on karvalankaa, mikä ei varmaan kaikkia vakuuta, mutta minua se ei ole haitannut. Päinvastoin. Olen hyvin tyytyväinen, kun tutun (siistin ihmisen!) kotikirpparilta löytyi kahdella kympillä 70-luvun hittimatto. Pehmeä paimentolaismatto sopii hyvin vastakohdaksi kivikovalle betonille.

Lattia on tosiaan valkoisella Betoluxilla maalattua betonipintaa (väri TVT Y456) ja se ei tunnu mitenkään hassulta ratkaisulta. Alun perin suunnittelin lattiaan villaista kokolattiamattoa, mutta se olisi ollut halvimmillaankin yli 70 euroa neliö. Lisäksi epäilytti, miten sen puhdistus sujuisi, joskin imurointi ilmeisesti riittäisi ihan hyvin, villahan puhdistaa itse itsensä ainakin jossakin mielessä.

Karvalankamatto tuli siis hätäratkaisuksi kokolattiamattoa odotellessa, mutta nyt tuntuu, että se onkin kammariini juuri sopiva.

(Alkuinnostuksessa jatkoin jo nyt. Epäilen, että vauhti laantuu ja blogi ei päivity ihan päivittäin, mutta eipä tässä kannata väkisin jarruttelemaankaan ruveta.)