Terveiset Mutrikusta!


Mutriku on ihmeellisen hieno pikku kaupunki. Majapaikkamme on tuo satamalaiturilla oleva punakattoinen rakennus.

Ihmeellisia nimia ja nimiaan ihanampia kaupunkeja ja kylia on ollut caminomme varrella. Eilen saavuimme vanhaan valaanpyyntikylaan, Mutrikuun, joka on vuoren rinteeseen rakennettu vilkas pikkukaupunki. Yovyimme satamalaiturin paalle rakennetussa pensionaatissa, huoneen ikkunoista nakyi kelluvia veneita ja aamuaurinko heijasteli merenkimallusta huoneen kattoon. Kiivettiin aamupalalle keskustaan ja tehtiin suunnitelma B, koskapa nuorempi matkalainen on saanut niin pahat rakot jalkoihinsa, etta pidamme nyt taukoa caminosta. Onneksi se ei tarkoita, etta matka olisi mitenkaan pilalla.

Suunnitelma B: Otamme bussin Mutrikusta Bilbaoon ja vietamme illan siella. Yobussilla jatkamme sitten Santiago de Compostelaan, jonne emme ehka muuten koskaan matkustaisi. Siella sitten lauantai-ilta ja sunnuntai, joten paasemme nakemaan, millainen on se monissa kirjoissa selostettu seremonia. Mekinhan olemme kavelleet kylla sata kilometria, jolla ansaitaan nimen maininta.


Merimaisemaan ei ehtinyt kyllästyä.

Ma 11.6. San Sebastian - Zarautz (11. - 13.6.)
Kavelimme ensin auringonpaisteessa huikaiseviin maisemiin kaupungin ylle ja istuimme syomaan evaita, kun alkoi tuntua, etta tulee ukkonen. Auringonpaiste loppui lyhyeen ja kastuimme paivan mittaan todella lahjakkaasti. Aluksi sadeviitta toimi hyvin, mutta vahitellen kengat tursusivat vetta. Silti meilla oli hyvin hauska paiva.


Näimme vastasyntyneen varsankin pitelemässä sadetta.


Illalla refugiona toimiva retkeilymaja oli taynna, mutta paikallinen baskimies opasti meidat mukavaan Txiki Polit -pensionaattiin, jossa vietimmekin sitten kaksi yota kenkiamme kuivatellen. Camino muuttui paivan kaupunkilomailuksi.


Matkapäiväkirja täyttyy ja kengät kuivuvat.

Ke 13.6. Zarautz - Deba
Sateinen saa jai taakse ja camino eteni mukavasti. Kroppa on tottunut rinkkoihin ja jalat kuljettivat vaivattomasti - mutta matkakaverini jalkojen rakot alkoivat vaivata. Debassa refugion avain piti hakea poliisilaitokselta ja nousta sitten ulkohissilla takaisin jyrkanteen paalle. Maisemat makuusalista ja suihkusta olivat melkoiset: kaupunki ja merenlahti beacheineen vuorten sylissa. Illalla soimme mukavassa korealais-irlantilaisessa seurassa menu del dian peregrinoille.

To 14.6. Deba - Mutriku
Matkaystavan jalat vaivasivat sen verran, etta piti muuttaa suunnitelmaa kavella Markinaan vuoristoinen 22 km:n reitti ilman palveluja. Niinpa kavelimme 6 km Mutrikuun, joka osoittautui hyvin viehattavaksi paikaksi, kuten jo edella kuvasin.